AkiHummasti

Euroopan Unioni – Pystyt Parempaan

Saatteeksi: https://www.marmai.fi/uutiset/eu-paatos-muuttaa-netflixia-lisaa-suomalai...

 

Kun luin tämän uutisen, meinasin soittaa Euroopan Unionin puhelinvaihteeseen, ja kysyä: Kännissäkö siellä näitä ideoita keksitään? Sitten kuitenkin muistin, että on unionin virallisen linjan ja hyvän maun vastaista epäillä horjuvan kävelyn ja kännisen käytöksen viittaavan siihen, että jollakin unionin edustajalla olisi ongelmia alkoholinkäytön säännöstelyssä.

 

Vakavasti. Meille luvattiin toimivat sisämarkkinat. Unionin piti olla takuumies sille, että tavarat, palvelut ja työvoima saavat liikkua vapaasti. Ja tämä on suhteellisen hyvin toteutunutkin. Meilläkin, lähes aina, mutta ei silloin kun uhattuna ovat joko valtion verotulot(autovero) tai etujärjestö joka on ehtinyt sementoida asemansa ”puolivirallisena” vaihtoehtototuuden kertojana sekä politiikan ja järjestökentän aktiivien leppoisien eläkevirkojen maksajana(Veikkaus). 

 

Meidän, unionin hallintoalamaisten käsityskyky ehkä vielä riittää käsittämään hoetun mantran, ”vapaan liikkuvuuden”-eduista. Vaalipuheita lukuun ottamatta, aika harva (kaikkein harhaisimpia lukuun ottamatta) varmaan viitsii tästä alkaa väittelemään. Isommat markkinat, enemmän asiakkaita, enemmän työpaikkoja…… Vapaa liikkuvuus on kiistatta yksi unionin suurimmista eduista. Sen sijaan ylitsevyöryvässä digitalisaatio-tsunamissa, montaakaan meistä ei joko kiinnosta tai ymmärrys ei riitä kuvittelemaan, kuinka tärkeä ”vapaa liikkuvuus” voi olla digimaailmassa.  Käsitämme vapaan liikkuvuuden lähinnä F-secure Freedomen tai vastaavan ”vp:n suojan” avulla surffaamiseksi, jolloin voi vierailla missä tahansa Amplandissa tai muualla, kenenkään tietämättä tai vaihtoehtoisesti kiertämään maakohtaisia rajoituksia.

 

Ja näin varmaan onkin, jos asiaa ajattelee vain yksilötasolla. Sen sijaan muiden tasojen mukaan tuominen mutkistaa asiaa, mutta ei hätää, meillä on näistä asioista päättämässä Euroopan terävimmät mielet, kovalla palkalla(8000€/kk sekä niin paljon erilaisia verottomia kulukorvauksia, kuin unioni kehtaa säätää). Eikä siinä mitään, työmies on palkkansa ansainnut ja halvalla ei saa hyvää. Olen aina sanonut, ettei kansanäänestyksellä pitäisi päättää mistään – euroviisuedustajaa tärkeämmästä asiasta. Välillä vaan toivoisi, että nämä Euroopan terävimmät mielet pysähtyisivät pohtimaan päätöksiensä seurauksia, muultakin kannoilta kuin: unionin sisäinen valtapolitiikka ja maataloustukien taso. 

 

Mutta takaisin asiaan. Uutisessa kerrotaan, kuinka unioni aikoo velvoittaa Netflixiä ja muita suoratoistopalveluita pitämään jatkossa vähintään 30 prosenttia tarjonnasta paikallisena. Kuulostaa ehkä alkuunsa kivalta, suojellaan pieniä taiteilijoita pahalta ylikansalliselta korporaatiolta. Oman käsitykseni mukaan, tällainen aivottomuus ei ole voinut lähteä kuin Ranskasta. Voin kertoa, ei toimi. Ensinnäkin, materiaalin sitominen kieleen on käsittääkseni unionin lainsäädännön vastaista. Käsittääkseni unionissa kaikkea unionin alueella tuotettua materiaalia on kohdeltava tasavertaisesti, jos halutaan rajoittaa, olisi oikea sanamuoto ollut ”30 prosenttia unionin alueella tuotettua”, tätä taas olisi ollut vaikea perustella kuluttajille sekä Yhdysvalloille(voin kuvitella, kuinka Trump hieroo käsiään, kun pääsee miettimään vastapakotteita), koska perusteena ei olisi voitu käyttää ”kielikorttia”. Ranskalaiset siis – omien pitkäpiimäisten taide-elokuvien puolustamisessaan – valitsivat kielikortin. Toivoisinkin, että Netflix piruuttaan lisäisi ohjelmakirjastoonsa vaikka 30 000 tuntia nauhoitettuja unionin täysistuntoja, pitäisi täyttää lain kirjain, katsokoon, kuka haluaa.

 

Toiseksi. Netflix ja muut suoratoistopalvelut oikeasti tekevät koko ajan aika tarkkaa tutkimusta siitä, mitä kuluttajat haluavat katsoa ja lisäävät ohjelmistoon juuri sitä. Meillä ihmisillä on päässämme jännä kasvain, mieli, kerromme muille haluavamme katsoa monisyisiä taide-elokuvia tai nerokkaasti rakennettuja dokumentteja joissa kritisoidaan maailman epäoikeudenmukaisuutta, oikeasti katsomme ”aivottomia” toimintaelokuvia, tosi-tv:tä tai HBO:n sarjoja. Unionin suunnittelema rajoitus on siis aika turha, ohjelmakirjastoihin kyllä lisätään kaiken kielisiä ohjelmia, jos ihmiset niitä haluavat katsoa – ranskalaistenkin siis – kannattaisi ennemmin keskittyä tekemään parempia elokuvia. Toki Netflixin ohjelmatarjontaan vaikuttaa myös hinta, mutta kuvittelisin esim. Rintamäkeläisiä tai Metsoloita saavan suhteellisen edullisesti. 

 

Miksi tällainen ylisääntely on sitten ongelmallista? Vaatimuksella halutaan tukea paikallista tuotantoa. Jos palveluntarjoaja ei saa kiintiötä täyteen, se voi sitoutua rahoittamaan paikallista elokuvatuotantoa muuten. Esimerkiksi Saksassa tilaajien kuukausimaksun yhteydessä peritään lisämaksu, jonka tuotto annetaan maan elokuvasäätiölle.  Käytännössä siis, palvelun käyttäjä maksaa korkeampaa kuukausimaksua, jotta ranskalaiset saavat tehdä unionin lain ja hengen vastaista kielipolitiikkaansa. Lisäksi, jos Netflix pakotetaan lainsäädännöllä tarjoamaan kattavasti myös lokaaleja sarjoja ja elokuvia, ei tämä hajota markkinoita, vaan keskittää niitä. Tähän asti Netflixillä ei ole ollut halua tarjota kattavasti esim. suomalaisia elokuvia ja niinpä tämän tarpeen ovat täyttäneet esim. Elisa Viihde ja muut vastaavat palvelut. Netflixin pakottaminen myös tälle segmentille, tulee ajamaan osan näistä muista nurin ja muut joutuvat kilpailemaan Netflixin kanssa segmentillä, jolla se ei ole aiemmin toiminut. On aivan selvää, että halutessaan Netflix tulee kaappaamaan ison osan myös lokaaleja elokuvia ja sarjoja kuluttavista asiakkaista muilta toimijoilta.

 

Palataanpa hetkeksi ”vapaaseen liikkuvuuteen” digimaailmassa, tälle on keksitty hieno, kuvaava termi, digitaaliset sisämarkkinat. Miksi ne ovat tärkeitä? Ehkä Spotifya lukuunottamatta, kaikki suuret internetalustat ovat syntyneet Euroopan ulkopuolella: Netflix, Facebook, Google, Youtube, Alibaba, Uber, Ebay etc. Toki apinoimme jenkkejä muutenkin, lähes asiassa kuin asiassa. Mutta suurin syy siihen, ettei näitä läpimurtoja tule Euroopasta on digitaalisten sisämarkkinojen puute. Vastaavat yritykset eivät oikein olisi Euroopassa olleet mahdollisia, ne olisivat törmänneet ensimmäisenä tekijänoikeuslainsäädäntöön, toiseksi, markkinat Euroopassa ovat niin hajanaiset, ettei samanlaista kasvupotentiaali ole kuin esimerkiksi Kiinassa tai Usa:ssa. Ja vaikka emme metsästäisikään Eurooppaan tällaisia jättejä tuomaan verotuloja ja hyvinvointia, paremmat digitaaliset sisämarkkinat mahdollistaisivat paljon paremmin ihmisten elämää parantavien uusien innovaatioiden syntymisen ja kehittymisen. Sekä ennen kaikkea, hyvät ideat leviäisivät helpommin unionin maasta toiseen.

 

Toinen idiotismin kukkanen, jonka kimpussa unionissa on viime aikoina puuhasteltu, on ns. ”tekijänoikeusdirektiivi” (https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005824483.html). Btw. Uuden lainsäädännön ratifioinnin ja implimentoinnin jälkeen tämänkin linkin jakaminen on mahdollisesti rikos. :D

 

Se miten jäsenmaat soveltavat tätä käytännössä maissaan on vielä epäselvää. Kovin paljon en varmaankaan mene metsään, jos veikkaan: Suomessa paljon tiukemmin kuin Etelä-Euroopassa.  Mulle on ihan ok, ja suotavaakin, että esim. musiikin tuottajat saavat korvauksen työstään. Mutta, että, esim. uutislinkin jakaminen Hesarin sivuille olisi Facebookin estettävä. Haha. Näen tämän perinteisen paperimedian kuolinkouristuksisena, viimeisenä epätoivoisena yrityksenä sivaltaa ylivoimaista vastustajaa. Hesarin pitäisi ennemmin antaa linkin jakajalle – pienen pieni – siivu omista ”klikkauksiin, latauksiin ja katseluihin” perustuvista mainostuloistaan. Sen lisäksi, että näen vaarallisena ihan ilmaisun ja tiedonlevityksen vapaudenkin kannalta, tämä on myös vaarallinen perinteisille mediataloille. Googlella, Facebookilla, yms. alustoilla ei ole vielä ollut insentiiviä lähteä mukaan uutistuotantoon, tämän jälkeen ehkä on. Koittakaapa kamppailla niitä vastaan.

 

 

Euroopan Unioini. Pystyt parempaan!

 

Ps: Mietin pitkään, kuinka kytken tämän norjalaisten harjoittamaan doping irstailuun. Jokaisen isänmaallisen henkilön kannattaa tallentaa tämä pätkä kahdenkymmenen vuoden takaa  kotikoneelleen. https://www.youtube.com/watch?v=ji5SKlBIw28&t=9672s

Uuden lainsäädännön jälkeen se nimittäin tulee katomaan Youtubesta. Erityisesti kannattaa tallentaa noin 1:12:40 alkava kohta. Siitä saat esimerkiksi hienon soittoäänen kännykkään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat